Puheimesta kuului päsähdys: ”Minä en jaksa enää lukea kirjoittamisen tuskaa!”
Juttelin kirjoittajatuttavan kanssa ja jäin aprikoimaan: entä kirjoittamisen ilo? Onko siitä kirjoitettu tai kiehtoisiko kirjoittamisen tuoma ilo ja riemu jutunaiheena? Onko luomisen tuska tutkimusaiheena tunnetuin? Kuka selvittelisi iloa, mistä se syntyy ja miten sitä voisi elvyttää tai houkutella esiin, kun se tuntuu katoavan?
Arvaatteko mitä. Aihetunnisteena #KirjoittamisenIlo tuottaa Instagramissa helmikuussa 2021 alle sata kuvaa, joihin se on merkitty. Kirjoittamisen tuska antaa saman verran, mutta #LuomisenTuska tai #LuomisenTuskaa tuottaa kumpikin yli viisisataa tulosta.
Niinpä sain hyvän syyn rakentaa Annan aamusivut -blogia ja palvelujani kirjoittajana ja kirjoittajille ilon näkökulmasta. Haluaisin auttaa etsimään, löytämään ja kasvattamaan kirjoittamisen iloa! Se olisi enemmän kuin antaa haparoivalle kirjoittajalle lupa olla, lupa kirjoittaa. Sekin on nautittavaa ja mainio alku, ja meneillään oleva Kirjoittajaklubin #kirjoittajanvuosi2021 tukee osallistujissa juuri sitä sen sijaan että keskittyisi sääntöihin ja teoriaan.
Usein hoettu positiivinen ajattelu kaihertaa minua hieman, sillä monesti se on pelkkä väistö. Kun jankuttaa pulmiensa keskellä, että pitää ajatella positiivisesti, lakkaa kokonaan ajattelemasta. Myönteisyys aidoimmillaan ei halvaannuta!
Kuinka siis löytää kirjoittamisen ilo ja pitää siitä kiinni? Mitä arvelet, auttaisiko jokin seuraavista?
- Sinä saat olla. Juuri sinä saat kirjoittaa.
Anna itsellesi lupa olla kirjoittaja. Kädet näppäimistölle tai kynä sormiin ja antaahan vain mennä!
- Miltä tuntuisi jättää hetkeksi suorituspaine sivuun? Kirjoita vaikkapa aamusivuja.
- Kokeile alkuharjoituksia. Joitakuita ne auttavat pääsemään oikeaan vireyteen.
- ”Pelot on tarkoitettu kohdattaviksi ja sydän voittaa aina.” (Hupsu ja tosi höpsö –blogin kirjoittaja Sandra)
- Aina ei ole yhtä innostunut olo. Sekin on ihan ok. Hyvä päivä on edessäpäin.
Juuri sinä saat olla kirjoittaja. Onpa tehtävänäsi työelämän teksti (raportti, lausunto, somepäivitys tai mikä vain) tai kirjoitatpa jotain luovaa, proosaa tai runoa, pöytälaatikkoon tai julkaisuaikeissa, tismalleen sinä saat olla sellainen kuin olet. Kirjoittaa omasta itsestäsi käsin – antaa äänesi näkyä myös yrityksen tekstissä, vaikka sille onkin suuntaviivat ja toisenlaiset rajat kuin tarinassa. Voit olla asiallinen ja ilmaisuvoimainen yhtä aikaa.
Malta olla suorittamatta. Kyllä, on aikatauluja ja joskus teksti on vain puserrettava kokoon. Kyllä, asiakas tai haastateltava haluaa muuttaa koko jutun ja varsinkin kaiken, mitä olet itse kirjoittanut, vaikka pyysit häntä tarkistamaan vain sanomansa lainaukset – jotka hän haluaa sanoa nyt toisin. Kyllä, kulttuurimme nojaa teknisyyteen ja järkeen ja sivuuttaisi niin mielellään sen, että ihminen on tunteva olento. Silti odotetaan, että teksti tai mainos koskettaa nimenomaan tunteita.
Aamusivut ovat Julia Cameronin ehdottama harjoitus, jossa ensimmäiseksi aamulla kirjoitetaan kolmen A4-arkin verran tajunnanvirtaa, mitä tahansa. Ellet keksi kirjoitettavaa, toista lausetta ”en tiedä, mitä kirjoittaisin” ja katso, mihin se vie.
Ennen kuin alat varsinaisen kirjoitustyösi, kokeile alkajaisiksi tehdä jotain, mikä herättää luovuutesi. Alkuharjoituksista on lisää täällä (toinen blogikirjoitus) ja tässä (IG). Monista on hyödyllistä katsoa kuvaa lempipaikastaan tai lukea hetki tai kirjoittaa muuta kuin käsillä oleva työ. Toisten mielestä moinen valmistautuminen korottaa kynnystä, ja he haluavat suoraan tarttua toimeen.
Uskalla kohdata sisimpäsi, salli kaikki tunteet. Niistä puhuminen on eri asia kuin niiden purkaminen muihin. Jos emme sydämeen yhtään uskalla kurkistaa, se on tanssittanut meitä kilometrin ennen kuin huomaamme ottaneemme askeltakaan. Ja loppujen lopuksi etsimme aina turvallisuutta emmekä ole ollenkaan niin järkeviä kuin luulemme…
Päivät eivät ole veljeksiä kenelläkään, tuumasi äitini usein. Kroonikkona hän tiesi sen ja oli oppinut hyväksymään asian. Kirjoittajan ei ole helppoa päästä tilaan, jossa teksti tuntuu vain valuvan sormenpäistä eikä malttaisi lopettaa, mutta niitäkin hetkiä on ja tulee uusia. Uskallatko luottaa siihen? Hengitätkö syvään ja jatkat?
Milloin sinä tunnet kirjoittamisen iloa? Mikä on hankalaa? Kirjoitatko työssäsi tai harrastukseksi vai sekä että? Onko luovaan kirjoittamiseen liittyvä juttu ammattisi tai jonkinlainen leipäpuu muuten? Ovatko työelämän tekstit juttu, jonka mielelläsi siirtäisit jonllekulle toiselle? Tai haluaisitko, että joku lukisi ja kommentoisi, muokkaisi tekstiäsi?
Annan aamusivut -blogi tarjoaa kielenkieputuspalveluja (hinnasto blogikirjoituksen lopussa täällä). Blogissa jaan mietteitäni ja kokemuksiani kirjoittajana ja kielenhuoltajana. Lue erillinen esittelyni (linkki). Jaanpa toisinaan omia tekstejänikin.
Voit seurata Annan aamusivuja Instagramissa.
Kiitos, kun olet mukana! Iloa päivääsi! Ja kirjoittamisen iloa juuri sinulle!
Keskustelu
Lomakkeen yläreuna
Lomakkeen alareuna